Suomi kärkimaana digitalisoinnissa

Digitaalitalouden ja yhteiskunnan indeksi DESI 2018

EU:n jäsenvaltioiden digitalisoitumisen kehittymistä mitataan DESI -indeksillä, jossa vertaillaan seuraavia määreitä:

-siirtoyhteyksiä eli kiinteän laajakaistan, mobiililaajakaistan ja niiden hintojen toimivuutta ja kehittymistä

-inhimillistä pääomaa eli internetin käyttötaitoa, digitaalisia taitoja, ja laajempaa digitaalista osaamista

-Internetpalvelujen käyttöä eli kansalaisten käyttämiä sisältöjä, verkkotoimintoja sekä viestintää internetissä

-digitaaliteknologian integraatiota yrityksissä, eli sähköisen kaupankäynnin ja digitalisoinnin kehittymistä

sekä

-julkishallinnon digitaalisia palveluita kuten sähköistä terveydenhuoltoa ja hallinnon palveluja.

Suomi kuuluu raportin mukaan huippusuoriutujien ryhmään

Kaikkiaan vertailussa on mukana 28 EU:n jäsenvaltiota. Tuoreimmassa vuonna 2018 julkaistussa vertailussa Suomi sijoittuu kaikkien määritteiden kokonaisvertailussa Euroopan kolmanneksi parhaiten.

Julkishallinnon digitaalisissa palveluissa Suomi sijoittuu ensimmäiselle sijalle. Julkishallinnon palveluissa kärkisijoitukseen vaikuttavina, meillä hyvin toimivina ja avoimina digitaalisina palveluina todettiin olevan avoimen datan ja aineistojen hyvä saatavuus, kuten esimerkiksi laajat kaikille avoimet talous- lainsäädäntö ja kulttuuriaineistot. Samoin ilmasto-, ympäristö-, liikenne- ym. raporttien avoimuus ja helppo saatavuus. Sähköisen terveydenhuollon palvelut kuten Kanta- ja omaKanta -potilastietojärjestelmä olivat yksi hyvään sijoitukseen vaikuttavista tekijöistä, samoin Suomi.fi -verkkopalvelusivusto, josta jokainen voi tarkastella itsestään eri viranomaisrekistereihin tallennettuja tietoja.

Digitaalisissa taidoissa Suomi ja siis me suomalaiset olemme vertailun korkeimmalla sijalla, ja vertailussa on otettu huomioon mm. uusi sähköinen ylioppilaskoe sekä koulujen digitaaliset oppimisympäristöt. Myös digitaalisen teknologian integraatiovertailussa Suomi sijoittui hyvin eli toiselle sijalle. Yritykset käyttävät merkittävässä määrin pilvipalveluja, joka toinen yritys mainitsee käyttävänsä. Tavoitteena on myös kehittää tekoälyä siten, että Suomesta tulisi tekoälyn soveltamisen kärkimaa. Internetpalvelujen käyttöä mitattaessa Suomi sijoittui sijalle viisi.

Suomen sijoitusta kokonaisvertailussa alensi kuitenkin merkittävästi heikompi sijoitus yrityksille kohdistetuissa digitaalisisissa palveluissa, joissa sijoitus oli vasta 21. Samoin siirtoyhteyksien toimivuuden ja kehittymisen mittarilla mitaten Suomi pärjäsi heikosti. Suomi suurena ja harvaan asuttuna maana ei loista kiinteiden laajakaistayhteyksien määrällä mitattuna, sillä sen käyttö on muita vertailuun osallistuneita maita selvästi vähäisempää. Ainoastaan 57 prosenttia suomalaisista käyttää kiinteää nettiyhteyttä, ja keskimäärin EU:ssa sitä käyttää 75 prosenttia kansalaisista. Mutta kompensaationa tähän Suomi on mobiililaajakaistan käyttäjien maana taas kärkisijalla.

Leave a Reply

Your email address will not be published.